Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Talousarvio vuodelle 2020 luettavissa Dynasty-palvelussa

Talousarvio vuodelle 2020 luettavissa Dynasty-palvelussa

Talousarvion tekeminen on tänä syksynä ollut vaikeaa, mutta taloushaasteiden keskellä on nähtävissä myös positiivisia signaaleja.

Kunnan alueella on meneillään tai alkamassa ilahduttavan paljon yritysten erilaisia investointihankkeita, joihin liittyy odotus uusista työpaikoista. Myös työllisyyden kehitys on ollut hyvää.

Liperi on mukana kahdessa hankehaussa ja toteutuessaan eri viranomaisten ja yhteistyötahojen resurssit työttömyyden hoitoon kasvavat. Sekä kehittämis- että kokeiluhanke olisivat aivan uusi luku työllisyyden hoidossa Liperin kunnan historiassa.

Liprakan avaamisesta on tullut paljon positiivista palautetta. Toiminnan kehittämistä jatketaan ensi vuoden puolella kuten muutakin työtä kuntalaisten hyvinvoinnin eteen.

Kouluhankkeet etenevät

Investointiohjelmassa on vuosille 2020-2022 varattu kouluhankkeisiin 25,5 miljoonaa euroa. Molempien koulujen suunnitelmat käsitellään valtuustossa vielä joulukuussa 2019. Molemmista kouluista ollaan suunnittelemassa laajemminkin kuntalaisia palvelevia yhteisötaloja.

Rakennusvaiheen ajaksi kirkonkylälle on alkuvuodesta 2020 valmistumassa siirtokoulutiloja.

Uusia asukkaita

Yksi strategiakauden tavoite on asukasmäärän kasvu. Kunta on jatkanut aktiivista maanhankintaa Ylämyllyn alueelta myös vuonna 2019 ja vuodelle 2020 talousarvioon on varattu vielä 300 000 euroa maanhankintaan. Kaavoituksessa edetään useammalla rintamalla ja uusia asuntoalueita pyritään avaamaan lähivuosina. Lisäksi teemme vahvaa edunvalvontatyötä eri toimijoiden kanssa Ylämyllyn liikennejärjestelyiden uudistamiseksi.

Kunnan talous painuu alijäämäiseksi

Talousarviovalmistelua on leimannut etenkin tulopuolen ennakoimattomuus. Vielä syyskuun alussa neljän miljoonan vuosikate ja positiivisen tilikauden tulos näytti toteutuvan. Syys-lokakuun aikana verotuloennusteet heikentyivät merkittävästi ja myös valtionosuuksien kasvu jää keväällä ennakoitua pienemmäksi. Valtakunnallisestikin kuntien verotulot ja valtionosuudet ovat joko laskeneet tai pysyneet samalla tasolla useamman vuoden ajan. Samaan aikaan kustannukset ovat lähteneet nousuun, mikä on voimistanut kuntien taloustilanteen heikentymistä. Liperin kunta ennakoi vuoden 2020 talousarviossa noin 1,8 alijäämää. Veroprosentit säilyvät kuitenkin vuodelle 2020 ennallaan.

Valtionosuudet ja verot kasvavat yhteensä noin 2,2 M€ vuoden 2019 alkuperäisestä talousarviosta. Pelkästään Siun soten maksuosuus kasvaa 2,5 M€ ja omassa toiminnassamme kustannukset nousevat n. 0,7 M€. Vuosikate jää noin 1,2 miljoonaan euroon. Kuntastrategian vuosikatetavoite ensi vuodelle on 4 miljoonaa euroa. Kuntastrategian taloudellinen päätavoite ei kuitenkaan vaarannu, eli kunnan taseeseen ei ole muodostumassa alijäämää valtuustokaudella.

Liperin kunnan talousarvion 2020 tunnuslukuja

 

TP 2018

TA2019

Muutettu TA2019*

TA2020

Asukasluku

12 145

12 210

12 210

12 175

Veroprosentti

21,5

21,5

21,5

21,5

Verotulot, milj. €

39,49

41,55

40,40

42,00

Valtionosuudet, milj. €

26,97

25,92

26,00

27,65

Nettoinvestoinnit, €/as.

309

355

287

1 109

Lainat, €/as.

2 753

3 088

3 088

3 901

Vuosikate, milj. €

3,88

1,87

1,28

1,17

Tilikauden ali/ylijäämä, milj. €

1,14

-0,97

-1,57

-1,78

*) Vuodelta 2020 vuodelle 2019 maksettavaksi siirretty valtionosuus ei vielä näy syyskuussa hyväksytyssä muutetussa talousarviossa. Liperin osalta vuoden 2019 valtionosuus tulee nousemaan 0,5 M€.

Koko talousarvio on luettavissa Dynasty-palvelussa kunnanvaltuuston 25.11. kokouksen esityslistan liitteenä.

 

Liperin logo harmaalla pohjalla.

Lisätietoja:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute