Murupolku

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue.

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

Liperin nuorisovaltuuston vaalit

20.12.2019

Liperin nuorisovaltuuston vaalit

Uudet nuorisovaltuutetut valitaan 1.2.2020 alkavalle vuosien 2020-2021 kaudelle. Ehdolle voivat asettua ja vaaleissa äänestää kaikki 13–18-vuotiaat liperiläiset nuoret.

Nuorisovaltuustoon valitaan 10 jäsentä äänimääräisessä järjestyksessä.

Yläkouluikäiset äänestävät Liperin koululla viikolla 5. Peruskoulun päättäneillä on mahdollisuus äänestää viikolla 5 Viinijärven, Liperin ja Ylämyllyn nuorisotaloilla. Äänestyspäiviä on kaksi jokaisella nuorisotalolla.

Nuorisovaltuuston tehtävät:

Lisätä nuorten ja kunnan välistä vuorovaikutusta.
Tutustuttaa nuoria kunnalliseen päätöksentekoon.
Toimii yhteistyössä hyvinvointilautakunnan kanssa.
Tehdä esityksiä ja aloitteita lautakunnille ja kunnanhallitukselle.
Valvoa tekemiensä esitysten ja aloitteiden toimeenpanoa
Järjestää nuorille suunnattuja tapahtumia ja tukea muiden järjestämää nuorisotoimintaa.
Osallistuu PohjoisKarjalan maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaan.

Vaalien aikataulu:

Ehdokasasettelu 20.12.2019–16.1.2020.

Asetu ehdolle

Infoilta ehdokkaille tiistaina 21.1. klo 17, Ylämyllyn monitoimitalolla (Viljatie 1).

Vaalipaneeli torstaina 23.1. klo 17, Ylämyllyn monitoimitalolla (Viljatie 1).

Äänestäminen viikolla 5.

Yläkoululaiset 27.–29.1. Liperin koululla
Peruskoulun päättäneet
- Viinijärven nuorisotalo 29.1. ja 31.1. klo 16-19.
- Liperin nuorisotalo 30.1. ja 31.1. klo 16-19.
- Ylämyllyn nuorisotalo 30.1. ja 31.1. klo 16-19.

Vaalin tulos julkaistaan maanantaina 3.2.2020.

Mikäli sinulla on kysyttävää vaalista, lähetä sähköpostia osoitteeseen petri.raatikainen@edu.liperi.fi.

7.1.2020 alkaen myös puhelimitse Miia Nivala puh. 0406706521.

Takaisin edelliselle sivulle