Kuntalaisten tarinat pääkuva

Navigaatiovalikko

Sisältöjulkaisija

angle-left Liikuntatarina

“Oma terveys on suurin motiivi, joka laittaa liikkumaan”

Liperin kunnan liikuntaryhmissä kunto kohenee ja naurukin sopivasti pyrskähtelee, sanoo jumppakonkari Eila Kettunen.

Viinijärveläistä Eila Kettusta voi hyvin kutsua konkarijumppaajaksi. Hän on tuttu näky Liperin kunnan järjestämissä liikuntaryhmissä.

Ohjatuista jumpista Kettunen käy viikoittain seniorikuntopiirissä ja allasjumpassa. Lisäksi hän käy pienen ryhmän kanssa kerran viikossa Viinijärven nuorisotilan kuntosalilla harjoittelemassa omatoimisesti.

Kettunen on jo usean vuoden ajan toiminut 65+-ikäisten kuntosalivuoron “avainmikkona”. Kokeneena liikkujana hän opastaa myös mielellään, jos salilla tarvitaan apua.

– Autan aina kun joku apua tarvitsee ja annan vinkkejä sopiviin liikkeisiin, Kettunen kertoo hyväntuulisesti.

Avantouintipaikka toiveissa

Liikuntaa Kettunen on harrastanut kymmeniä vuosia. Oman terveyden edistäminen on suurin motiivi, joka hänet laittoi harrastamaan liikuntaa säännöllisesti.

– Koko ikäni olen tykännyt liikunnasta ja voimistelusta, mutta säännöllisesti viikoittain en harrastanut mitään ennen kuin paljastui, että selkärankani on osteoporoottinen. Se motivoi minut käymään jumpissa joka viikko. Ja sen positiivisen vaikutuksen olen kyllä huomannut.

Säännöllinen liikunta on pitänyt kehon vetreänä. Lihaskuntoharjoittelun lisäksi tasapainon ylläpitäminen on tärkeää, sillä kuntopiirissä Kettunen on huomannut, että aivoverenvuoto on jättänyt toispuoleisuutta kehoon.

– Metsässä liikun paljon etenkin syksyisin sienessä ja marjassa. Ja vaikkei niitä löytyisikään, niin koiran kanssa kuljemme metsissä joka tapauksessa.

Myös avantouinnista Kettunen pitää, ja siihen liittyvä toive hänellä on kunnalle mielessä.

– Voisiko kunta järjestää Viinijärvelle avantouintimahdollisuuden vaikkapa Taipaleenjoelle. Heti löytyisi ainakin kymmenkunta ihmistä, jotka kävisivät mielellään avannossa.

Tempauksilla ihmiset liikkeelle

Kunnan liikuntaryhmät saavat Kettuselta iloisia kehuja.

– Hennariikka (Virtanen) on hirveän hyvä vetäjä, ja jumpissa otetaan kävijöiden toiveet huomioon.

Hän toivoo, että tieto liikuntaryhmistä tavoittaisi kaikki liperiläiset. Ikääntyneistä pienempi osa käyttää internetiä.

– Yksi hyvä juttu olisi perinteinen ilmoitustaulu tänne Viinijärven kylälle. Siihen voisi laittaa isosti ja värikkäästi ilmoitukset liikuntaryhmistä. Se tavoittaisi vanhemman väestön, Kettunen ehdottaa.

Myös erilaiset tempaukset voisivat laittaa ihmiset liikkeelle ja antaisivat samalla tärkeää tietoa liikunnasta.

– Ihmiset sauvakävelevät paljon, mutta usein se tehdään väärin. Sauvat ovat liian pitkät tai niitä ei käytetä tehokkaasti. Sellainenkin tempaus voisi olla, että neuvottaisiin, miten sauvakävelystä saa parhaat tehot irti. Tällaisia tempauksia voisi olla vaikkapa kerran kuussa, ja niihin olisi varmasti tulijoita, kunhan niitä markkinoitaisiin ajoissa ja isosti, Kettunen ideoi.

Sosiaaliset hetket tärkeitä

Kunnan liikuntaryhmät keräävät mukavasti innostuneita jumppaajia. Esimerkiksi seniorikuntopiirissä käy säännöllisesti toistakymmentä henkeä. Jumpissa käy monenikäistä väkeä aina 90-vuotiaisiin saakka.

Avoimella kuntosalivuorolla harjoitellaan porukassa kukin oman kuntonsa mukaan.

– Salilla on monipuolisesti välineitä, kuten kuntolaitteita, kuminauhoja, jumppapalloja, painoja… Kukin voi harjoitella sitä, mikä itselle on tärkeää, Kettunen kertoo.

Liikuntaryhmissä käyminen pitää fyysistä kuntoa yllä, mutta lisäksi se antaa tärkeitä sosiaalisia, iloisia hetkiä päivään.

– Kyllä viikkoon tarvitaan niitä naurun pyrskähdyksiäkin. Omilleen jos kotiin jää, niin tällainen sosiaalisuus jää pois.

Ryhmä motivoi, kun kehtuuttaa

Eila Kettunen suosittelee kunnan liikuntaryhmiä kaikille iästä ja kunnosta riippumatta.

– Vähintään kerran viikossa olisi jokaisen hyvä harrastaa liikuntaa – ihan itsensä vuoksi. Itse huomaan, että lihaskunto heikkenee heti, kun on tullut taukoa viikko, kaksi.

Ryhmän vertaistuki auttaa motivoitumaan.

– Kotona yksinään jumpat jäävät tekemättä, mutta porukassa tulee aina vähintään se tunti tehtyä. Ja jos tulee itselle semmoinen olo, että “emmie kehtookkaan lähteä”, niin toiset innostavat mukaan.

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute